Suomen kielen oikeinkirjoitus-, kielioppi- ja tyyliohjeistus verkkosivujen, dokumenttien ja muun sisällön tuottamiseen ja tarkastamiseen. Käytä tätä skilliä AINA kun kirjoitat tai tuotat suomenkielistä tekstiä, tarkistat suomenkielistä sisältöä, käännät tekstiä suomeksi, luot verkkosivuston sisältöä suomeksi, kirjoitat markkinointimateriaalia suomeksi, tai kun käyttäjä mainitsee suomen kielen, oikeinkirjoituksen, kieliopin, pilkutuksen, yhdyssanat tai muut suomenkieliset kirjoitussäännöt. Triggeröi myös kun käyttäjä pyytää oikolukua, tekstin tarkastusta tai korjausehdotuksia suomeksi kirjoitetulle tekstille. Käytä tätä skilliä myös kun luot sisältöä suomalaisille verkkosivuille tai palveluille — vaikka käyttäjä ei erikseen mainitse suomen kieltä.
name
suomi-finnish
description
Suomen kielen oikeinkirjoitus-, kielioppi- ja tyyliohjeistus verkkosivujen, dokumenttien ja muun sisällön tuottamiseen ja tarkastamiseen. Käytä tätä skilliä AINA kun kirjoitat tai tuotat suomenkielistä tekstiä, tarkistat suomenkielistä sisältöä, käännät tekstiä suomeksi, luot verkkosivuston sisältöä suomeksi, kirjoitat markkinointimateriaalia suomeksi, tai kun käyttäjä mainitsee suomen kielen, oikeinkirjoituksen, kieliopin, pilkutuksen, yhdyssanat tai muut suomenkieliset kirjoitussäännöt. Triggeröi myös kun käyttäjä pyytää oikolukua, tekstin tarkastusta tai korjausehdotuksia suomeksi kirjoitetulle tekstille. Käytä tätä skilliä myös kun luot sisältöä suomalaisille verkkosivuille tai palveluille — vaikka käyttäjä ei erikseen mainitse suomen kieltä.
Suomen kielen oikeinkirjoitus- ja kielioppiohjeistus
Tämä skill sisältää keskeiset suomen kielen kirjoitusohjeet ja säännöt, jotka perustuvat Kielitoimiston ohjepankin (kielitoimistonohjepankki.fi) ohjeisiin. Noudata näitä sääntöjä aina suomenkielistä tekstiä tuottaessasi tai tarkistaessasi.
Lähde: Kielitoimiston ohjepankki (Kotimaisten kielten keskus / Opetushallitus).
YHDYSSANAT — Yleisin virhetyyppi
Yhdyssanavirheet ovat suomen kielen yleisin kirjoitusvirhe, erityisesti tekoälyn tuottamassa tekstissä. Noudata näitä sääntöjä tarkasti.
1.1 Perusperiaate: milloin yhteen, milloin erikseen
Kun peräkkäiset sanat muodostavat kiinteän merkityskokonaisuuden, ne kirjoitetaan yhteen (= yhdyssana):
aamupala, mustasukkainen, äidinkieli, hengitysilma
Kun sanat ovat lauseyhteydessä rinnakkain mutta eivät muodosta vakiintunutta kokonaisuutta, ne kirjoitetaan erikseen (= sanaliitto):
talon katto, nuori kapinallinen, sen sijaan
1.2 Nominatiivialkuiset yhdyssanat
Kun sanajonon ensimmäinen osa on perusmuodossa (nominatiivissa) oleva substantiivi, kyseessä on AINA yhdyssana:
aamupala (EI: aamu pala)
tulikuuma (EI: tuli kuuma)
rantakunto (EI: ranta kunto)
verkkosivusto (EI: verkko sivusto)
asiakaspalvelu (EI: asiakas palvelu)
tietoturva (EI: tieto turva)
1.3 Genetiivialkuiset yhdyssanat vs. sanaliitot
Genetiivimuotoisella alkuosalla voi olla kyse joko yhdyssanasta tai sanaliitosta:
äidinkieli (vakiintunut kokonaisuus → yhdyssana)
äidin kieli (konkreettinen omistus → sanaliitto)
maahanmuutto (vakiintunut termi → yhdyssana)
tähän maahan muutto (konkreettinen tilanne → sanaliitto)
1.4 Adjektiivialkuiset yhdyssanat
Perusmuotoinen adjektiivi + substantiivi on yhdyssana, kun kokonaisuus on vakiintunut lajinnimi tai termi:
harmaalokki, mustikka, pitkämekko, isoveli
Erikseen kun adjektiivi kuvaa substantiivia vapaasti:
harmaa lokki (yksittäinen lokki, joka sattuu olemaan harmaa)
1.5 Partisiippi- ja infinitiivimuodot: yleensä erikseen
Sanaparin jälkiosana olevan partisiipin (-va, -nut, -tu) tai infinitiivin (-essa, -en, -matta) sisältävät ilmaukset kirjoitetaan yleensä ERIKSEEN alkuosastaan:
läsnä oleva (EI: läsnäoleva, PAITSI kuvallisessa merkityksessä)
edellä mainittu (EI: edellämainittu)
voimassa oleva (EI: voimassaoleva)
huomioon ottaen (EI: huomioonottaen)
lukuun ottamatta (EI: lukuunottamatta)
POIKKEUS — Kun merkitys on erikoistunut tai kuvallinen, kirjoitetaan yhteen:
silmäänpistävä (= huomiota herättävä)
poissaoleva (= hajamielinen katse)
asiantunteva (= osaava)
1.6 Yhdysmerkki yhdyssanoissa
Yhdysmerkkiä (-) käytetään yhdyssanassa kun:
alkuosana on yksittäinen kirjain, numero tai lyhenne: A-rappu, F1-kilpailu, tosi-tv, EU-maa
alkuosana on vierassana ja kokonaisuus olisi muuten hankala lukea: pop-ohjelma, hip-hop-musiikki
sanaliittomainen ilmaus on määritteenä: avaimet käteen -periaate
1.7 Yleisimmät yhdyssanavirheet (erityishuomio)
Nämä kirjoitetaan AINA yhteen:
verkkosivusto, verkkokauppa, verkkopalvelu
asiakaspalvelu, asiakaskokemus
tietoturva, tietokanta, tietojärjestelmä
peruskoulu, peruspalvelu
alkukirjain, alkuperä
ympäristönsuojelu, ympäristövaikutus
sosiaaliturva, sosiaalipalvelu
terveyspalvelu, terveydenhuolto
työelämä, työpaikka, työtehtävä
Related Skills
PILKUTUS
2.1 Pilkku päälauseiden välissä
Rakenteeltaan kokonaisten päälauseiden väliin tulee pilkku:
"Kesällä perhe kunnosti mökin saunaa, ja talvella osa perheestä viimeisteli keittiön."
Kun rinnastuskonjunktiolla (ja, tai, sekä) alkavalla lauseella on edeltävän päälauseen kanssa yhteinen jäsen, pilkkua EI käytetä:
"Perhe kunnosti mökin saunaa ja viimeisteli keittiöremontin." (yhteinen tekijä: perhe)
2.2 Pilkku pää- ja sivulauseen välissä
Päälauseen ja sivulauseen väliin tulee AINA pilkku:
"Ministeri totesi, että asia on loppuun käsitelty."
"Jos ääniä ei kerry tarpeeksi, päätöstä ei voi tehdä."
"Hän kysyi, tulenko ajoissa."
2.3 Pilkku ja konjunktiot
että, jos, kun, koska, vaikka, jotta
→ edelle tulee aina pilkku (sivulauseen aloittavat alistuskonjunktiot)
mutta, vaan
→ edelle tulee aina pilkku
sillä
→ edelle tulee pilkku (rinnastava konjunktio)
ja, tai, sekä
→ pilkku vain jos molemmat lauseet ovat rakenteeltaan kokonaisia
2.4 Pilkku ja relatiivilauseet (joka, mikä)
"Talo, joka oli rakennettu vuonna 1920, oli myynnissä." (pilkku molemmin puolin)
"Mies, jota etsittiin, löytyi lopulta." (pilkku molemmin puolin)
2.5 Pilkku ja kuten
"Monet marjat, kuten mustikat ja puolukat, kypsyvät elokuussa." (kuten rinnastuskonjunktiona → pilkku edelle)
2.6 Pilkku luetteloissa
Rinnasteisten osien välissä käytetään pilkkua:
"Tarvitsemme jauhoja, sokeria, voita ja kananmunia."
Huom. Suomen kielessä EI käytetä Oxford-pilkkua (eli pilkkua ennen viimeistä ja-sanaa luettelossa).
2.7 Desimaalipilkku
Suomessa desimaalierotin on pilkku (EI piste):
3,14 (EI: 3.14)
1 000,50 € (EI: 1,000.50 €)
ALKUKIRJAIN: ISO VAI PIENI
3.1 Iso alkukirjain
Isoa alkukirjainta käytetään:
Virkkeen alussa
Erisnimissä: Suomi, Helsinki, Euroopan unioni
Nimien kaikissa osissa (paitsi yhdistävissä pikkusanoissa pitkissä nimissä): Kotimaisten kielten keskus
Kunnioittavassa puhuttelussa (valinnainen): Te, Teidän
3.2 Pieni alkukirjain
Suomessa kirjoitetaan pienellä:
Kansallisuudet ja kielet: suomalainen, ruotsin kieli, englanti
Viikonpäivät: maanantai, tiistai
Kuukaudet: tammikuu, helmikuu
Vuodenajat: kevät, kesä, syksy, talvi
Uskontokunnat ja niiden jäsenet: luterilainen, katolinen, muslimi
Tittelit ja arvonimet: presidentti, ministeri, tohtori (paitsi virallisissa yhteyksissä)
Kasvi- ja eläinlajien nimet: koivuperhoset, harmaalokit
3.3 Erityistapauksia
Lakien ja asetusten nimet pienellä: perustuslaki, kuntalaki
Juhlapyhät isolla: Joulu, Juhannus, Pääsiäinen (HUOM: tästä on vaihtelua; arkisissa yhteyksissä myös pienellä)
Taideteosten nimet: ensimmäinen sana isolla, muut pienellä: Seitsemän veljestä
LYHENTEET
4.1 Pisteelliset lyhenteet
Kun sanan loppu ei ole mukana lyhenteessä (loppulyhenne), käytetään pistettä:
esim. (esimerkiksi), mm. (muun muassa), jne. (ja niin edelleen)
ns. (niin sanottu), ks. (katso), vrt. (vertaa)
4.2 Pisteettömät lyhenteet
Pisteettömiä ovat:
Sisälyhenteet, joissa sanan loppu on mukana: nro (numero), tri (tohtori)
Isolla kirjoitetut kirjainlyhenteet: EU, YK, YLE, KELA
Mittayksiköiden tunnukset: kg, km, m, cm, mm, l, dl, h, min, s
4.3 Lyhenteiden taivutus
Pisteellisiin lyhenteisiin taivutuspääte liitetään ilman kaksoispistettä: esim.:stä → VÄÄRIN; esim. → ei taivuteta
Isokirjaimisiin lyhenteisiin pääte kaksoispisteellä: EU:n, YK:ssa, KELA:n
Pienillä kirjoitettuihin tunnuksiin pääte suoraan: kg:n, km:llä
4.4 Välilyönnit ja lyhenteet
Mittayksikön tunnuksen ja luvun väliin välilyönti: 5 kg, 100 km, 3 m
Prosenttimerkin edelle välilyönti: 15 %, 3,5 %
Euron ja muiden valuuttamerkkien edelle tai jälkeen välilyönti: 100 €, 50 $
LUVUT JA NUMEROT
5.1 Numerot vs. kirjaimet
Pienet luvut (1–10) mielellään kirjaimin juoksevassa tekstissä: yksi, kaksi, kolme
Suuret ja tarkat luvut numeroilla: 150, 2 500, 1 000 000
Tilastollisissa ja teknisistä yhteyksissä numerot aina numeroilla
5.2 Tuhaterottimet ja desimaalit
Tuhaterotin on välilyönti (EI piste, EI pilkku): 1 000, 10 000, 1 000 000
Desimaalierotin on pilkku: 3,14 ja 0,5
Nelinumeroiset luvut voi kirjoittaa ilman tuhaterotinta: 1000 tai 1 000
5.3 Päivämäärät
Suositeltava muoto: 11. maaliskuuta 2026 tai 11.3.2026
Päivämäärässä pisteet ilman välilyöntejä: 11.3.2026 (EI: 11. 3. 2026)
Kellonajat pisteellä: klo 14.30 (EI: 14:30)
5.4 Lukusanojen taivutus
Perusluvut taipuvat kaikissa osissa: kahdensadan, kolmestasadasta
Järjestyslukujen tunnus piste: 1., 2., 3. (ensimmäinen, toinen, kolmas)
VIIVAT
6.1 Yhdysmerkki eli lyhyt viiva (-)
Käytetään:
Yhdyssanoissa tietyissä tapauksissa: EU-maa, A-rappu
Tavutuksessa rivinvaihdossa: kir-joi-tus
6.2 Ajatusviiva eli pitkä viiva (–)
Käytetään:
Väliin-ilmauksissa: sivut 10–15, klo 8–16, vuosina 2020–2025
Ajatusviivana lauseen keskellä: "Asiaa pohdittiin – eikä vähiten siksi, että…"
Luetelman alussa
Ajatusviiva on pidempi kuin yhdysmerkki. Niitä EI saa sekoittaa.
LAUSERAKENNE JA KIELIOPPI
7.1 Kongruenssi (luvun vastaavuus)
Predikaatti ja subjekti vastaavat toisiaan luvussa:
"Lapset leikkivät pihalla." (monikko + monikko)
"Osa lapsista leikkii pihalla." (yksikkö, koska "osa" on subjekti)
7.2 Sijamuotojen oikea käyttö
Yleisimmät virheet:
Partitiivin ja nominatiivin sekoittaminen: "Tarvitaan uusia ratkaisuja" (EI: uudet ratkaisut)
Postpositioiden rektio: "asian suhteen" (EI: asiaan suhteen)
7.3 Omistusliitteet
Omistusliitteitä suositellaan käytettäväksi kirjakielessä:
"taloni" (minun taloni), "talosi" (sinun talosi)
Puhekielinen "mun talo" ei kuulu yleiskieleen
7.4 Passiivin käyttö
Suomen passiivia käytetään usein yleistävässä merkityksessä:
"Suomessa puhutaan suomea ja ruotsia."
Huom. Passiivia EI pidä käyttää liiallisesti, varsinkaan virkatekstissä — aktiivinen ilmaus on usein selkeämpi.
LAINAUS- JA ERIKOISMERKIT
8.1 Lainausmerkit
Suomessa käytetään:
Ensisijaisesti: "lainaus" (ala- ja yläpuoliset kaksoisheittomerkit)
Toissijaisesti (lainauksen sisällä): 'lainaus lainauksen sisällä'
EI käytetä:
Kulmikkaita lainausmerkkejä »näin» (ruotsin malli)
Suoria tikkuheittomerkkejä "näin" (englannin malli) — näitä tosin käytetään yleisesti digitaalisissa teksteissä
8.2 Ajatusviiva vs. yhdysviiva (toisto painotukseksi)
Yhdysviiva: - (lyhyt, sanojen yhdistämiseen)
Ajatusviiva: – (pidempi, välien ja taukojen merkitsemiseen)
TEKOÄLYN TYYPILLISET VIRHEET SUOMEKSI
Kiinnitä erityistä huomiota näihin, sillä nämä ovat tekoälylle tyypillisiä suomen kielen virheitä:
9.1 Anglismit ja käännöslainat
Vältä englannista lainattuja rakenteita:
VÄÄRIN: "Tämä on tärkeä askel eteenpäin" → PAREMMIN: konkreettinen ilmaisu tilanteesta
VÄÄRIN: "Tulevaisuus näyttää valoisalta" → PAREMMIN: tarkempi perustelu
VÄÄRIN: "Nykypäivän nopeatempoisessa maailmassa" → PAREMMIN: suoraan asiaan
VÄÄRIN: "Sukella syvemmälle aiheeseen" → PAREMMIN: "Tutustu aiheeseen tarkemmin"
VÄÄRIN: "ottaa askeleita kohti" → PAREMMIN: "edetä", "pyrkiä"
VÄÄRIN: "adressoida ongelma" → PAREMMIN: "käsitellä ongelma", "puuttua ongelmaan"
VÄÄRIN: "implementoida" → PAREMMIN: "toteuttaa", "ottaa käyttöön"
9.2 Liian juhlallinen tai mahtipontinen tyyli
Tekoäly tuottaa usein liian ylevää kieltä suomeksi, koska sen opetusdatasta iso osa on englanninkielistä ja siksi amerikkalaisen yritysretoriikan sävyttämää. Vältä:
Ylimääräisiä superlatiiveja ja korostussanoja
Geneerisiä kannustavia loppulauseita
"Yhteenvetona voidaan todeta, että..." -tyyppisiä johdatteluja
Turhia johdantokappaleita, jotka eivät kerro mitään uutta
9.3 Yhdyssanavirheet (kriittinen)
Tekoäly tekee erityisen usein yhdyssanavirheitä:
Kirjoittaa erikseen sanoja, jotka kuuluvat yhteen: "verkko sivusto" → verkkosivu
Kirjoittaa yhteen sanoja, jotka kuuluvat erikseen: "läsnäoleva" → läsnä oleva
9.4 Taivutusvirheet
Väärä sijamuoto postpositioiden kanssa
Genetiivin ja partitiivin sekoittaminen
Monikon genetiivin väärä muoto: "asiakkaiden" vs. "asiakkaitten"
9.5 Sanajärjestys
Suomen kielen sanajärjestys on vapaampi kuin englannin, mutta tekoäly usein noudattaa liian jäykkää SVO-järjestystä (subjekti–verbi–objekti). Suomessa painotus vaikuttaa sanajärjestykseen.
9.6 Muut tyypilliset tekoälyvirheet suomeksi
Liiallinen passiivin käyttö
Turhat liitekysymykset (tag questions) — "eikö niin?" -lisäykset englannnista
Liian pitkät ja monimutkaiset virkerakenteet
Saman asian toistaminen eri sanoin (täyteteksti)
Latteita kielikuvia ja kliseitä
OIKOLUKU JA TARKASTUSPROSESSI
Kun tarkistat suomenkielistä tekstiä, käy läpi seuraava tarkistuslista järjestyksessä:
Vaihe 1: Yhdyssanatarkistus
Käy läpi kaikki substantiivi + substantiivi -yhdistelmät
Tarkista, että perusmuotoisella substantiivilla alkavat ilmaukset on kirjoitettu yhteen
Tarkista partisiippi-ilmaukset (läsnä oleva, edellä mainittu jne.)
Tarkista, ettei yhdysmerkkiä ja ajatusviivaa ole sekoitettu
Vaihe 2: Pilkutustarkistus
Tarkista, että kaikissa sivulauseissa (että, jos, kun, koska, joka, mikä) on pilkku
Tarkista päälauseiden välinen pilkutus
Tarkista, ettei Oxford-pilkkua ole käytetty
Tarkista desimaalipilkut
Vaihe 3: Alkukirjaimet
Tarkista, ettei kansallisuuksia, kieliä, viikonpäiviä tai kuukausia ole kirjoitettu isolla
Tarkista erisnimet
Vaihe 4: Numerot ja lyhenteet
Tarkista tuhaterotin (välilyönti, ei piste)
Tarkista desimaalierotin (pilkku, ei piste)
Tarkista lyhenteiden pisteet ja taivutus
Tarkista mittayksiköiden välilyönnit (5 kg, 15 %)
Vaihe 5: Lauserakenne ja tyyli
Etsi anglismeja ja käännöslainoja
Arvioi, onko tyyli liian mahtipontinen
Tarkista passiivin liiallinen käyttö
Arvioi virkkeiden pituus ja selkeys
Etsi turhaa toistoa ja täytetekstiä
Vaihe 6: Yhteenveto
Listaa löydetyt virheet ja korjausehdotukset
Perustele korjaukset viittaamalla sääntöihin
Tarjoa korjattu versio tekstistä